Vuosi häiritsevän tinnituksen kanssa

Kuuntelin viime viikolla Psykopodiaa -podcastin jakson “159. Häiritsevä tinnitus. Vieraina Mari Havia ja Kristiina Laakso.”. Jaksossa käsitellään tinnituksen ja ääniyliherkkyyden hoitoa terapian menetelmin. Aihe on minulle henkilökohtaisesti tuttu, ja ajattelin tarjota siihen yhden tarinan yhden ihmisen elämästä häiritsevän tinnituksen kanssa. Vaikka tinnitus on vaivana hyvin yleinen, se on yllättäen huonosti tunnettu ja aiheesta on saatavilla aika rajallisesti laadukasta suomenkielistä sisältöä. Toivottavasti tämä kirjoitukseni tarjoaa jollekin kyseisestä vaivasta kärsivälle ajatuksia, työkaluja ja ehkä myös toivoa.

Mitä tinnitus on?

Tinnitus on lyhyesti määriteltynä korvien sointia, joka ei johdu mistään ulkopuolisesta äänilähteestä. Useimmilla nuorilla ja aikuisilla on kokemusta korvien soimisesta esim. flunssan tai korvien tukkoisuuden yhteydessä tai melualtistuksen, kuten meluisan konsertin jälkeen. Useimmiten kyse on ohimenevästä vaivasta, mutta noin kymmenellä prosentilla tinnitus “jää päälle”, ja sen häiritsevyys voi vaihdella lievästä elämänlaatua erittäin merkittävästi heikentävään. Koettu ääni vaihtelee laajalla skaalalla - jotkut kuulevat jonkun tietyn taajuuden, toisilla kyse on enemmänkin "radiokohinasta", joillakin on monikerroksisia äänimaisemia jossa on mukana kaikkia näitä elementtejä. Äänen koettu voimakkuus ja häiritsevyys vaihtelee myös paljon.

Usein taustalla on sisäkorvan karvasolujen hermopäätteiden vaurioituminen ja/tai kuulovamma esim. melualtistuksen tai vamman seurauksena, mutta tinnitusta voi esiintyä myös ilman tätä taustaa. Tietyissä tapauksissa tinnitukselle voidaan löytää joku lääketieteellinen syy (esim. sisäkorvan taudit, lihasten jäykkyys) jota voidaan hoitaa, mutta valtaosassa tapauksia varsinaista syytä ja siten parannuskeinoa ei ole. “Parannuskeinoa ei ole” on myös harmillisen usein se ainoa viesti, jonka tinnituspotilaat saavat lääkäriltään kuulla, ja potilaan huolestunut mieli luonnollisesti tulkitsee sen viestin niin, että myöskään tinnituksen aiheuttamaan häiritsevyyteen ei ole mitään keinoja vaikuttaa. Tämä ei missään nimessä pidä paikkansa, kuten edellä mainittu podcast-jakso ja myös tämä kirjoitukseni pyrkii kertomaan.

Ensimmäinen kosketukseni tinnitukseen

Oma tarinani alku on harmillisen yleinen - nuorena aikuisena suhtauduin muiden ikäiseni tavoin liian huolimattomasti kuulon suojaukseen, ja eräässä konsertissa sain melualtistuksen joka jätti päälle häiritsevän, jatkuvan tinnituksen. Kuulokäyrässä näkyi pieni notkahdus, joka kuitenkin pysyi normaalikuulon alueella eikä siis kyse ollut varsinaisesti kuulonalenemasta. Tinnitusta kesti silloin noin puoli vuotta ja se hävisi ilman sen kummempia toimenpiteitä, ja olin iloisesti unohtanut koko ongelman olemassaolon. Sen jälkeen tinnitus palasi usein korvatulehdusten tai tukkoisuuden yhteydessä, mutta loppui aina kun varsinainen syy oli hoidettu.

Tinnitusjaksoni jälkeen opin suojaamaan kuuloni kaikissa tilanteissa, joissa oli voimakasta melua, kuten konserteissa. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Ensimmäinen viestini etenkin nuorille on nykyään aina: huolehtikaa kuulonne suojaamisesta – kerran tuhouduttuaan sisäkorvan karvasolut eivät palaudu koskaan, ja ohimeneväkin korvien sointi meluisan illan jälkeen on merkki jo tapahtuneesta kuulovauriosta.

Round two

Nuoruuden tinnituskokemuksen jälkeen elämä soljui eteenpäin 20 vuotta ilman sen kummempia tinnitusjaksoja. Kunnes viime vuoden kesänä korvakonsertti palasi – täysin tyhjästä. Harrastan aktiivisesti triathlonia, ja erään pitkän avovesiuinnin jälkeen huomasin, että korvissa tuntuu oudolta. Hiljaisessa metsässä ja sisätiloissa korvissa alkoi soimaan niin, että päässä tuntui "heittävän" ja korvien kohdalla tuntui painetta ja kuumotusta. Audiologin käyrä näytti ihan samalta kuin silloin parikymppisenä, eli sama pieni kuoppa, normaalikuulon alueella. Pään magneettikuvan ja parinkin eri korvalääkärin tutkimusten jälkeen mitään lääketieteellistä syytä ei löytynyt.

Ensimmäiset muutamat kuukaudet tinnituksen palaamisen jälkeen olivat raskaita. Tinnitus aiheutti useana yönä paniikinomaisia heräämisiä sireeniääneen, jonka omat korvani tuottivat aivoille. Huonon yöunen aiheuttama väsymys pahensi olotilaa myös päivisin, jolloin konsertti kuului tasan kaikkialla, jossa oli vähänkään hiljaisempaa - toimistossa, kotona, luonnossa. Teen itse keskittymistä vaativaa tietotyötä ohjelmistoyrityksen johdossa, ja vapaa-aikanani nautin suuresti hiljaisessa luonnossa olemisesta. Väsynyt ja huolestunut mieli alkoi kehittelemään negatiivisia ja katastrofalisoituja ajatuksia tinnituksen sävyttämästä elämästä: “en pysty enää koskaan keskittymään”, “en pysty enää koskaan lukemaan”, “en pysty enää koskaan nauttimaan hiljaisuudesta”. Negatiiviset ajatukset taas johtivat yhä voimistuvaan negatiiviseen tunnereaktioon, joka antoi ääniaistimukselle lisää merkittävyyttä, mikä ajoi tarkkailemaan ääniaistimusta yhä enemmän, vahvistaen sitä samalla. Alaspäin vievä spiraali oli syntymässä.

Työkalut parempaan elämänlaatuun

Elämässä on kuitenkin harvoin ongelmia, joille ei voi tehdä yhtään mitään. Tähän pakollinen varoituksen sana: vaikka kyse on vaivasta ilman parannuskeinoa varsinaiseen juurisyyhyn, netistä löytyy vaivaan kuin vaivaan joku “parannuskeino” tai kurssi jonka joku sinulle mielellään myy. Tässä kannattaa virittää oma lähdekriittisyys korkealle. Tällaisen lähdekriittisen nettitutkiskelun jälkeen löysin kuitenkin itse hyvän listan asioista, joista eri tinnituksesta kärsineet ihmiset olivat saaneet apuja, ja aloin käymään niitä systemaattisesti läpi.

Oto & CBT

Ensimmäinen työkalu, josta koin saavani itse apua, on Oto -niminen äpsi. Oto tarjoaa “luentoja” ja harjoituksia, jotka perustuvat tinnituksen hoidon CBT-menetelmään, ja lisää päälle perinteistä mindfulnessia ja ääniterapiaa (jotka eivät virallisesti ole nykyään osa tinnituksen CBT-hoitoa). CBT (Cognitive behavioral therapy) eli kognitiivinen käyttäytymisterapia on myös aiemmin linkatun podcast-jakson aiheena, ja sitä pidetään tällä hetkellä tehokkaana terapiamuotona tinnituksen häiritsevyyden hoidossa.

Mitä se CBT sitten käytännössä on? Jos tiivistäisin sen yhteen lauseeseen, kyse on oppimisesta analysoimaan omia ajatuksia, huomaamaan niissä mahdollisia vääristymiä, muuttamaan näitä ajatuksia rakentavampaan suuntaan, ja pyrkiä näin vaikuttamaan tunnereaktioihin, jotka näistä ajatuksista syntyvät. Tavoitteena ei ole tinnituksen parantaminen - siihen kun ei tosiaan keinoja ole - vaan aivojen habituaatio, eli totuttaminen siihen, että ääniaistimuksella ei ole mitään merkitystä, eikä siihen kannata kiinnittää mitään huomiota.

Tinnituksen hoitoon käytettävä CBT myös painottaa välttämiskäyttäytymisen ja kaikenlaisten tinnitukseen liittyvien uusien rituaalien vähentämistä. Tällaisia rituaaleja voi olla äänimaiseman rikastaminen esim. soittamalla jatkuvasti valkoista kohinaa jottei kuulisi tinnitusta, tai hiljaisten tilojen systemaattinen välttely. Kyseiset rituaalit korostavat aivoille tinnituksen negatiivista merkitystä ja hidastavat aivojen habituaatiota. Ne voivat toimia myös itse itseään toteuttavina uskomuksina ja alkaa rajoittamaan elämää hyvin konkrettisella tasolla. Alun akuutin vaiheen aikana käytin itse myös äänimaskereita ja koin ne itse hyödyllisiksi. Tärkeintä lienee, ettei niille muodosta liian keskeistä sijaa omassa arjessa.

Käytyäni Oto -äpsin kautta kaikki “kurssit” olin jo suhteellisen hyvässä vaiheessa habituaationi kanssa. Tähän meni n. 3-4 kuukautta. Ääniaistimus ei siis hävinnyt mihinkään, mutta olin saanut aivoni sellaiseen asentoon, että ne pitivät sitä vähemmän haitallisena ja kiinnittivät siihen entistä vähemmän huomiota. Saatoin viettää useita päiviä ilman, että muistin koko tinnituksen olemassaoloa, vaikka pystyin milloin tahansa kääntämään tietoisesti huomioni takaisin siihen, ja kuulemaan sen täydellä volyymillään.

Balance, mindfulness, meditaatio

Oto-äpsin kurssit läpi käytyäni aloin kaipaamaan jotain yleisempää työkalua, joilla saisin apua edelleen ajoittain esiintyviin nukahtamisongelmiin. Samoihin aikoihin sain myös perheenlisäystä, ja vastasyntyneen lapsen nukkumiset (tai lähinnä niiden puuttumiset) toivat tähän soppaan oman lisämausteensa. Meditaatio/mindfulness -kentällä on lukuisia erilaisia palveluja ja äpsejä kuten Headspace & Balance. Itse tykästyin Balanceen, josta löytyi myös juuri nukahtamisvaikeuksiin auttavia “unitarinoita” jotka toimivat itselleni loistavasti. Palveluun on ainakin tällä hetkellä saatavilla ensimmäinen vuosi ilmaista kokeiluaikaa.

Audex & CBT-terapia

Postauksen alussa mainitut audiologi, KNK-erikoislääkäri Mari Havia & psykologi Kristiina Laakso toimivat asiantuntijoina Audex -nimisessä yrityksessä, joka tarjoaa tinnituksen ja ääniyliherkkyyteen suunnattua CBT-terapiaa. Kokemukseni mukaan tämä kaksikko edustaa Suomen parasta tinnitustietämystä pitkällä kokemuksella, ja hyödynsinkin molempien asiantuntemusta omalla matkallani - Mari Havia ottaa vastaan mm. Mehiläisessä, ja Kristiina Laakso sekä etänä että Helsingin Lauttasaaressa.

Tilanne nyt

Tällä hetkellä häiritsevän tinnituksen alkamisesta on lähes 1,5 vuotta. Ääni ei ole hävinnyt mihinkään, mutta pahimmat pelot, jotka risteilivät päässäni tinnituksen alkaessa eivät toteutuneet. Aivot ovat tottuneet ääneen hyvin ja pystyn elämään normaalia elämää. Tinnitusäänen huomaaminen tietoisesti tai tietämättään ei enää myöskään aiheuta voimakkaita negatiivisia ajatuksia tai tunteita. Totesin tämän ihan konkreettisesti käymällä kellumassa kelluntatankissa, joka tarjoaa tunnin ajan sensorisen deprivaation tilan (ei ääni-, näkö- tai kosketusaistimuksia). Kiinnostuin kelluntatankeista joskus kymmenisen vuotta sitten, ja olen käynyt kellumassa kerran-pari vuodessa rentoutumismielessä, mutta tinnituksen alettua tämä oli yksi niistä asioista, joiden uskottelin itselleni tulleen mahdottomaksi. Tässä ärsykkeettömässä tilassa tinnitus valtasi kyllä ääniaistit, mutta ei aiheuttanut sen kummempia tunnereaktioita.

Tinnitusta maskaavia ääniä ei tule nykyään myöskään käytettyä, ja nukahtaminen on normalisoitunut niin hyvin kuin se nyt voi 8-kuukautisen lapsen kanssa asuessa normalisoitua. Hiljaisessa luonnossa ääneen tottuminen on vaatinut ehkä eniten työstämistä, mutta viime aikoina olen pystynyt nauttimaan myös luonnossa olemisesta ja keskittymään myös muihin asioihin kuin tinnitukseen.

Onko kaikki siis vain “asenteesta kiinni”?

Loppujen lopuksi on mahdotonta sanoa, kuinka suuri osa tästä 1,5 vuoden aikana tapahtuneesta muutoksesta on seurausta siitä, että aivojen hermoradat ovat konkreettisesti muovautuneet uuteen asentoon (tavalla, jota voisi ainakin teoriassa todentaa myös ulkoisesti) ja kuinka suuri osa tästä on omien ajatusten ja asenteiden tietoisesta muovaamisesta johtuvaa. Nykyaikainen, lääketieteeseen luottava rationaalinen ihminen kaipaa herkästi jotain konkreettisesti todennettavaa muutosta - kuvantamistutkimusta jossa nähdään joku muutos, leikkausta tai muuttuneita laboratoriotuloksia. Tinnituksen kanssa tällaista ratkaisua ei ole näillä näkymin tarjolla, mutta tällä hetkellä käytössä olevat työkalut kuten kognitiivinen käyttäytymisterapia tarjoavat tutkitusti tehokasta apua tinnituksen häiritsevyyden kanssa.

CBT linkittyy myös kiinnostavalla tavalla stoalaiseen filosofiaan, sillä sen on todettu perustuvan laajalti samoille pääperiaatteille (Stoic Philosophy as a Cognitive-Behavioral Therapy). Molempiin jonkin verran tutustuneena näen niissä lukuisia yhtymäkohtia, ja vaikkei Marcus Aureliuksen meditaatioista löydykään suoraa vastausta tinnituksen häiritsevyyden poistoon, niin antiikin ajan ihmiset ovat päässeet pohdinnoissaan hyvin syvälle elämän erilaisten kontrolloimattomien haasteiden käsittelyssä. Näihin ajatuksiin tutustumisesta on harvemmalle haittaa.

Välillä voi olla siis vaikea nähdä sitä rajaa, missä oma “asenne” tai elämänfilosofia loppuu ja mistä aivojen rakenteelliset muutokset alkavat. Loppupeleissä sillä ei ole kovin paljoa merkitystä. Tärkein viesti, jonka jokainen tinnituksesta kärsivän tulisi muistaa on se, että tilanne muuttuu paremmaksi, ja on olemassa työkaluja jotka auttavat tässä. Vaikka parannuskeinoa itse juurisyyhyn ei ole, elämänlaadun kannalta tilanne voi parantua niin, ettei koko vaivaa edes muista. Toivottavasti tämän kirjoituksen kautta jotkut näistä työkaluista auttavat myös muita tinnituksesta kärsiviä. Edellä linkitetty podcast-jakso kannattaa myös kuunnella, jos haluaa tietää lisää CBT-terapiasta.