Voittajien ja häviäjien Suomi: Asuntovarallisuuden uusjako by Veera Tegelberg, Karla Kempas
Kirja onnistuu asettamaan viime vuosikymmenen asuntojen hintojen repeämisen laajempaan historialliseen ja poliittiseen kontekstiin erinomaisesti. Talouselämän asumista seuraava toimittaja Karla Kempas ja Kauppalehden datatoimittaja Veera Tegelberg käyvät läpi niitä seikkoja, jotka asettavat nykytilanteessa ihmisiä voittajien ja häviäjien leiriin käymällä läpi omistajien, vuokralaisten, perijöiden ja asuntosijoittajien näkökulmia.
Toimittajat jatkavat suomalaisen omistusasumisen historialla, alkaen sotien jälkeisen maanhankintalain käyttöönotosta 1945, joka vaikutti suuresti Suomen asuntopolitiikkaan ja jonka vaikutukset tuntuvat näihin päiviin saakka. Historiasta siirrytään 2010-luvun tarkasteluun ja merkittävän asuntomarkkinoiden muodonmuutoksen syntyyn.
Kirja käy myös läpi ansiokkaasti eri asuntopoliittisia hankkeita ja linjauksia sekä eri puolueiden näkemyksiä asuntovarallisuuden eriytymisen ongelmiin ja niiden ratkaisuehdotuksiin. Toimittajat esittelevät 19 eri keinoa eriytymisen hillintään - tosin myöntävät itsekin, että keinot ovat osittain keskenäänkin ristiriidassa, ja jatkossa tarvitaan selkeämpää asuntopoliittista linjanvetoa, jotta keinovalikoimasta voitaisiin valita toimiva ja yhteen valittuun suuntaan vievä kokonaisuus.
Yleiskuva, mikä kirjasta jää, on jokseenkin synkkä. Kasvukolmion sisällä asuntojen keskikoot jatkavat laskuaan, kun uusia asuntoja rakennetaan lähinnä määrä- ja tehokkuustavoitteet edellä. Uudistuotantojen ja niiden ympäristöjen viihtyvyysongelmiin on onneksi viime aikoina otettu etenevissä määrin kantaa Hesaria myöten. Ahtauden ongelmat ovat myös korostuneet korona-aikana, kun "kaupunki olohuoneena" -ajatuksen sijaan ihmiset alkoivat kaipaamaan lisähuoneita kotitoimistolle. Ahtauden kasvun rinnalla kasvavat myös neliöhinnat, mikä rajaa yhä useamman ensiasunnon ostajan ja kasvukolmion ulkopuolelta muuttavan alueen sisäisten omistusasuntomarkkinoiden ulkopuolelle. Hintojen kasvulle ei kuitenkaan näy loppua, kun muun Suomen tyhjentyessä ihmiset ovat pakotettuja muuttamaan sinne, missä töitä on. Tietotyöhön painottuva etätyö ja monipaikka-asuminen näyttäytyvät teoriassa kauniina ajatuksina, mutta eivät ole käytännössä onnistuneet ainakaan vielä kääntämään kehitystä. Tilavat omakotitalot ja kauniit järvimaisemat vaihtuvat yhä useammalla harmaaseen lähiöön ja pieneneviin neliöihin.
Aihe on todella tärkeä, sillä suomalaisten kaikesta varallisuudesta tällä hetkellä 60% on kiinni asunnoissa. Esim. pörssiosakkeissa ja sijoitusrahastoissa suomalaisten rahoja on 7,8%, talletuksissa 8,5%, metsässä 4,3% ja kulkuvälineissä 3,8%. Suomalaisten varallisuus on siis edelleen hyvin huonosti hajautettua, ja asuntojen arvojen muutokset vaikuttavat suoraan suomalaisten varallisuuden kehitykseen. Viime vuosikymmenenä vahvistunut asuntojen hintojen repeäminen kasvukolmion ja muun Suomen välillä on synnyttänyt mekanismin, joka luo kasvavia varallisuuseroja suomalaisten välille - suurilta osin heistä täysin riippumattomista syistä. Mikäli tätä kehitystä ei saada hallittua tietoisella asuntopolitiikalla, repeävät varallisuuserot ja epäoikeudenmukaisuuden tunne saattavat heijastua myös yhteiskuntarauhaan. Voittajia ei silloin enää jää.
Author: Karla Kempas, Veera Tegelberg
Year: 2021
Publisher: Vastapaino